{"id":559,"date":"2024-09-16T15:29:03","date_gmt":"2024-09-16T15:29:03","guid":{"rendered":"https:\/\/ainoraivio.fi\/?page_id=559"},"modified":"2025-10-21T06:25:19","modified_gmt":"2025-10-21T06:25:19","slug":"kieliprofiili","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/kieliprofiili\/","title":{"rendered":"Aino Raivio"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n
\n

kieliprofiili<\/em><\/strong><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\n
\n
\n
\n
Pohdintaa kielist\u00e4, eritoten englannista<\/summary>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnassa kohtaa muita kieli\u00e4 ja kulttuureita huomattavasti entisi\u00e4 aikoja useammin. Omaa kielt\u00e4 ja kulttuuria p\u00e4\u00e4see pohtimaan aivan uusista n\u00e4k\u00f6kulmista alkaessaan oppia muista kielist\u00e4 ja kulttuureista. Vaikka t\u00e4ll\u00e4 sivulla onkin kyse kieliprofiilista, ei siit\u00e4 voi erottaa kulttuuria, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi nivoutuvat eritt\u00e4in tiukasti yhteen.<\/p>\n\n\n\n

Jokaiselle yksil\u00f6lle tarpeelliset kielet riippuvat hyvin paljon h\u00e4nen elinolosuhteistaan, ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n. Minulle henkil\u00f6kohtaisesti hy\u00f6dyllisimm\u00e4t kielet ovat suomi, englanti ja saksa, sill\u00e4 kaikkia n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ja tarvitsen my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4ni. Muiden kuin mainitsemieni kielien oppiminen voi olla hauskaa, ja my\u00f6s ty\u00f6ni kannalta on hy\u00f6dyllist\u00e4 osata jonkin verran (varsinkin ammatti-) sanastoa muistakin kielist\u00e4, jotta voin auttaa asiakkaitani ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tarkoitan.<\/p>\n\n\n\n

Englannin taito nykysuomessa on hyvinkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4. Monessa ty\u00f6paikassa suomen lis\u00e4ksi ty\u00f6kielen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n englantia, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yhteist\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytetty kieli on juuri englanti. Englannin osaaminen ei ehk\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole niink\u00e4\u00e4n etu ty\u00f6nhaussa, vaan vaatimus.<\/p>\n\n\n\n

Asuinalueesta riippuu paljonko englantia kohtaa arjessaan, jos ei kuluta englanninkielist\u00e4 mediaa. Jos asuu turistialueilla tai suuremmissa kaupungeissa, kohtaa todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4ivitt\u00e4in ihmisi\u00e4, jotka haluaisivat kommunikoida englanniksi.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisill\u00e4 on runsaasti ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita sen suhteen, kuinka hyvin kieli\u00e4 osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ulkomailla kohtaa usein suomalaisia, jotka eiv\u00e4t uskalla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 englantia, koska pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t tekev\u00e4ns\u00e4 virheen. Toisissa kulttuureissa taas arvostellaan kovasti sit\u00e4, jos heid\u00e4n omaa kielt\u00e4\u00e4n ei hallitse t\u00e4ydellisesti. Olen moneen kertaan ollut ty\u00f6matkalla Ranskan maaseudulla ja meinannut menett\u00e4\u00e4 j\u00e4rkeni yritt\u00e4ess\u00e4ni \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti sit\u00e4 mit\u00e4 haluaisin tilata, kun tarjoilija ei edes yrit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sanomisiani. Olisi toivottavaa, ett\u00e4 ihmiset p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t yli kielen t\u00e4ydellisyyden tavoittelussa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja keskittyisiv\u00e4t yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiaan. Espanjassa ollessani keskustelin sujuvasti Italialaisen tuttavani kanssa, vaikka l\u00e4hin yhteinen kielemme oli kummankin eritt\u00e4in huonosti osaama espanja; k\u00e4ytimme niit\u00e4 sanoja mit\u00e4 osasimme, k\u00e4\u00e4nn\u00f6ssovellusta ja ihan vain osoittelimme asioita, joita tarkoitimme. T\u00e4rkeint\u00e4 on kommunikaation onnistuminen, vaikka joutuisi lainaamaan sanoja toisista kielist\u00e4, tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n joitakin apukeinoja.<\/p>\n\n\n\n

Englannin kielen t\u00e4ydellisyyden sijaan koen t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 jokainen osaisi eritt\u00e4in hyvin \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. My\u00f6s Suomessa olen huomannut, kuinka moni tieteellinen artikkeli julkaistaan vain englanniksi. Se ei itsess\u00e4\u00e4n ole ongelma, mutta saa pohtimaan, onko suomen kieli v\u00e4hitellen j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vain arkikieleksi, englannin jyr\u00e4tess\u00e4 alaa tieteen ja taiteen kielen\u00e4. On hyvin kulttuurista riippuvaa tapahtuuko muualla samaa, mutta haluaisin, ett\u00e4 jokainen ihminen voisi lukea, kirjoittaa ja nauttia eri medioista my\u00f6s omalla kielell\u00e4\u00e4n, vaikka osaisikin englantia. Haluaisin kieliin ja kulttuuriin monipuolisuutta, en monotonisuutta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Kieliprofiilin aloitusteht\u00e4v\u00e4<\/summary>\n

Kielten k\u00e4ytt\u00e4minen ja opiskeleminen<\/h2>\n\n\n\n

Miss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4t eri kieli\u00e4 ja kuinka usein? K\u00e4yt\u00e4tk\u00f6 sek\u00e4 suullista ett\u00e4 kirjallista kielt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4n arkikielen\u00e4ni t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eniten suomea. K\u00e4yt\u00e4n my\u00f6s p\u00e4ivitt\u00e4in my\u00f6s englantia, lukien ja kuunnellen eri median muotoja, sek\u00e4 suullisesti kommunikoidessani yst\u00e4vieni ja koirani kanssa (olen kouluttanut sen reagoimaan englanninkielisiin komentoihin). Kirjallisena kielen\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n englantia kaikkein eniten.
Saksaa puhun ja kirjoitan my\u00f6s l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in kommunikoidessani saksalaisten yst\u00e4vieni ja asiakkaideni kanssa viesteill\u00e4 ja puhelimitse, sek\u00e4 valmentaessani heit\u00e4 viikoittain.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Kuinka motivoitunut olet eri kielten opiskeluun? Onko sinulla positiivisia tai negatiivisia asenteita eri kieliin?<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4asiassa olen motivoitunut kielten opiskeluun ja koen sen eritt\u00e4in hy\u00f6dyllisen\u00e4. Huomaan, ett\u00e4 ruotsin opiskeluun liittyy my\u00f6s negatiivista asennetta, koska ruotsi on aiemmin aiheuttanut ongelmia menness\u00e4\u00e4n sekaisin saksan kanssa, joka taas on minulle arjessani hyvinkin oleellinen kieli.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Miten opit ja opettelet kieli\u00e4? Mitk\u00e4 opiskelumetodit sopivat sinulle, mitk\u00e4 eiv\u00e4t? Kuinka harjoittelet?<\/p>\n\n\n\n

Opin kieli\u00e4 helposti, kaikkein tehokkaimmin kuluttamalla opiskelemani kielen medioita ja puhumalla sit\u00e4. En ole t\u00f6rm\u00e4nnyt kieltenopiskelumetodiin, joka ei sopisi minulle. Harjoittelen mielell\u00e4ni eri sovellusten (mm. Duolingo) avulla, sek\u00e4 uppoutumalla kielen kulttuuriin.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/a> Kielitaidon kartoitus<\/h2>\n\n\n\n

<\/a> Kielitaidon tasot<\/h3>\n\n\n\n
Kieli<\/td>Taito toimia vuorovaikutuksessa<\/td>Taito tulkita tekstej\u00e4<\/td>Taito tuottaa tekstej\u00e4<\/td><\/tr>
suomi<\/td>C1.1<\/td>C1.1<\/td>C1.1<\/td><\/tr>
englanti<\/td>C1.1<\/td>C1.1<\/td>C1.1<\/td><\/tr>
ruotsi<\/td>A1.2<\/td>B1.1<\/td>A1.2<\/td><\/tr>
saksa<\/td>B1.2<\/td>B1.2<\/td>B1.1<\/td><\/tr>
ranska<\/td>A1.1<\/td>A1.3<\/td>A1.1<\/td><\/tr>
espanja<\/td>A1.1<\/td>A1.1<\/td>A1.1<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/a> Taidot osa-alueittain<\/h3>\n\n\n\n
Kieli<\/td>\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>Kielioppi<\/td>Sanasto<\/td>Variantit<\/td><\/tr>
suomi<\/td>N<\/td>N<\/td>N<\/td>N<\/td><\/tr>
englanti<\/td>E<\/td>N<\/td>N<\/td>E<\/td><\/tr>
ruotsi<\/td>K<\/td>K<\/td>H<\/td>K<\/td><\/tr>
saksa<\/td>H<\/td>H<\/td>H<\/td>H<\/td><\/tr>
ranska<\/td>K<\/td>V<\/td>K<\/td>V<\/td><\/tr>
espanja<\/td>V<\/td>V<\/td>V<\/td>V<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/h4>\n\n\n\n

<\/a> Oppiminen suoritetuilla opintojaksoilla<\/h2>\n\n\n\n
Kieli \/ arviointi<\/td>5<\/td>4<\/td>3<\/td>2<\/td>1<\/td><\/tr>
suomi<\/td>\u00c4I1
<\/td>
<\/td>
<\/td>
<\/td>
<\/td><\/tr>
englanti<\/td>ENA1
ENA2
ENA3<\/td>
<\/td>
<\/td>
<\/td>
<\/td><\/tr>
ruotsi<\/td>
<\/td>
<\/td>		RUB11<\/td>
<\/td>
<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/a> Kielten opiskelu ja tulevaisuus<\/h2>\n\n\n\n

Miss\u00e4 tulet tarvitsemaan eri kieli\u00e4 tulevaisuudessa? Huomioi t\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi jatko-opinnot, ty\u00f6t ja muut suunnitelmat.<\/p>\n\n\n\n

Tulen varmasti tarvitsemaan englantia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, sek\u00e4 jatko-opinnoissa jatkossakin. Saksaa tarvitsen yritykseni ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, kun taas Ruotsia tarvitsen varmasti jonkin verran jatko-opinnoissa. Ranskaa ja espanjaa tarvitsen yritykseni asiakkaiden kanssa satunnaiseen kommunikointiin ja ongelmatilanteiden selvittelyyn, kun heid\u00e4n muun kuin \u00e4idinkielens\u00e4 taito ei riit\u00e4, esimerkiksi, jos he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4ni englannin kielen sanaa, voin kertoa sen merkityksen heid\u00e4n omalla kielell\u00e4\u00e4n.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Millaisia tavoitteita sinulla on kielitaidollesi eri kieliss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Haluan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 englannin taitoani, sujuvoittaa saksan taitoja, varsinkin kirjoittamista, ja saada ruotsin taitoni riitt\u00e4v\u00e4lle tasolle suoriutuakseni lukion oppim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/details>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/div><\/span>
\n
<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n
\n
<\/div>\n\n\n\n
\n

\u201cLanguage is the blood of the soul into which thoughts run and out of which they grow.\u201d <\/p>\n\n\n\n

–Oliver Wendell Holmes<\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
\n
\n

<\/p>\n\n\n\n

Kieli\u00e4 ja kulttuureja ty\u00f6urani varrelta<\/summary>\n

Olen asunut ymp\u00e4ri Eurooppaa vuosikaudet, ja p\u00e4\u00e4ssyt tekemisiin jos mink\u00e4kin kielen kanssa niin ty\u00f6matkoilla maailmalla kuin my\u00f6s vapaa-ajan retkill\u00e4. Hevosalalla ty\u00f6skennelless\u00e4 ei yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4dy suuriin kaupunkeihin, joissa ihmiset useammin hallitsevat englannin kielen, vaan sen sijaan olen viett\u00e4nyt eniten aikaa maaseudulla, jossa usein ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kommmunikoida paikallisella kielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Englanti on ollut koko ty\u00f6urani ajan p\u00e4\u00e4asiallinen ty\u00f6kieleni, mutta eritoten saksaa on my\u00f6s t\u00e4ytynyt opetella. Olin vuoden Sveitsiss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, ja samalla ty\u00f6paikalla oli ihana vanha mies Franz, joka ei puhunut kuin hyvin vahvalla aksentilla sveitsinsaksaa, eik\u00e4 h\u00e4n ollut koskaan hiljaa, joten h\u00e4nelt\u00e4 opin jo hyvin paljon. Sittemmin ty\u00f6skentelin pitk\u00e4\u00e4n Saksassa, ja asuinseudullani juuri kukaan ei puhunut englantia, joten ei auttanut kuin oppia p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaan saksaksi.<\/p>\n\n\n\n

Lyhyen muistelun j\u00e4lkeen voin todeta ty\u00f6urani aikana joutuneeni kommunikoimaan lis\u00e4ksi ainakin n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4: ranska, flaami, tanska, ven\u00e4j\u00e4, ruotsi ja espanja. Omaksi kielekseen melkein tekee my\u00f6s mieli laskea Englantilaisen tallin talonmies, joka puhui niin vahvalla skottiaksentilla, ett\u00e4 alkuun en saanut sanaakaan selv\u00e4\u00e4 h\u00e4nen puheestaan.<\/p>\n\n\n\n

Eri kielien lis\u00e4ksi olen talleilla ty\u00f6skennelless\u00e4ni p\u00e4\u00e4ssyt kokemaan my\u00f6s hyvin monikulttuurisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, sill\u00e4 hevosala on eritt\u00e4in kansainv\u00e4list\u00e4 ja huipputalleilla on harvoin ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, jossa kaikki olisivat kotoisin samasta maasta. Erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista tulevilta ihmisilt\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt oppimaan paljon ja kuulemaan erilaisista paikoista ymp\u00e4ri maailmaa, mutta on se my\u00f6s tuonut haasteita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siten kehitt\u00e4nyt konfliktinratkaisutaitojani merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Olen usein p\u00e4\u00e4tynyt ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla ei ole yhteist\u00e4 kielt\u00e4. Hevoset ovat olleet yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, ja aina olemme lopulta onnistuneet kommunikoimaan opettelemalla yksitt\u00e4isi\u00e4 sanoja toistemme kielist\u00e4, viittomalla, osoittelemalla, sek\u00e4 turvautumalla Googlen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6kaluun, jos mik\u00e4\u00e4n muu ei auta. Vaikka yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei olisi, ihmist\u00e4 oppii nopeasti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, jos vain haluaa. Valitettavasti l\u00f6ytyy my\u00f6s kulttuureja, joissa on tyypillist\u00e4 olla yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisen kokemukseni mukaan Ranskalaiset ovat t\u00e4ss\u00e4 kaikkein huonoimpia, ja olisi kiinnostavaa tiet\u00e4\u00e4, miksi.<\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Aksenteista<\/summary>\n

Olen asunut lapsuuteni Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, josta ei ole puheeseeni p\u00e4\u00e4ssyt vahvaa aksenttia syntym\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 alueella puhutaan hyvin ns. \u201dtavallista\u201d suomea. Huomaan kyll\u00e4, ett\u00e4 hyvin herk\u00e4sti puheeseeni eksyy mukaan keskustelukumppanini tapoja puhua, varsinkin, jos viet\u00e4mme pidemm\u00e4n aikaa yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muiden kielien osalta huomaan saman ilmi\u00f6n, Englannissa vietetyn ty\u00f6harjoittelun j\u00e4lkeen puheeni oli hyvin brittil\u00e4isemp\u00e4\u00e4, ja Sveitsiss\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4 saksani muuttuu taas sveitsinsaksaksi. Englannin osalta en ole koskaan tavoitellut erityist\u00e4 aksenttia, mutta kielen pehmeyteen ja sujuvuuteen olen yritt\u00e4nyt kiinnitt\u00e4\u00e4 vuosien saatossa huomiota. Tavoittelemani kielen voisi sanoa olevan ei-rallienglanti.<\/p>\n<\/details>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

<\/p>\n\n\n\n

The Nature of Humankind – analysis and reflection on two poems<\/summary>\n

<\/p>\n\n\n\n

\u201dIf I Were an Ewok My Sister Would Take Me and Name Me Sunshine<\/a><\/strong>\u201d is a poem published in Poetry magazine in March of 2025 and written by Rowie Shondeen Shebala, who is from Fort Defiance, Arizona, out of the Navajo Nation and part of the Cliff Dweller Clan.<\/p>\n\n\n\n

The poem has a complex structure, that repeats a conversation of sorts between the narrator and her sister. The lenght of stanzas varies, and what starts quite softly, almost as a story, turns much more intense and shorter in verses. The rhytmn of the poem follows a similar structure, it is slower in the beginning and heats up towards the end, but with a softer, sorrowful ending<\/p>\n\n\n\n

The name of the poem is tied to the poem itself in a clever yet straightforward way, and it almost seems like a first line of the poem. The name is childlike and light, which reflects beautifully with the heavier emotions of the poem itself, hidden in the beginning in the soft musings of a child.<\/p>\n\n\n\n

The writer uses repetition in a smart way in this poem, as she compares the plight of the fictional Ewoks from the Star Wars universe, as their planet was taken over by evil forces, with that of the Native peoples of America and the reality they faced when European settlers moved across the Americas. With the Ewok comparison Shebala paints a picture of the pain and destruction faced by their real world counterparts, and even as she does not state it outright that the poem is about Native Americans it is loud and clear to read between the lines; she writes of a treaty, being forced to march, being run off cliffs  and being ”saved”. As well as the text, the personal and cultural history of the writer makes her characters nationality even clearer.<\/p>\n\n\n\n

The subject of this poem is the oppression of the original inhabitants of a land, and the pain that stays with the people into far posterity. The writer sheds light on the experience of a nation that is losing, or has lost their home to others and faced immesurable horrors. The poem shows vulnerable characters that are powerless against their enemies and does not give any respite from the agony of the oppressed. The powerlessness of the characters is an interesting choice, as both the Ewoks and Native Americans did fight back, but maybe this artistic decision has been made to focus on the long term consequences of what had happened to them.<\/p>\n\n\n\n

The poem forms layers of childlike expressions and ideals, harsh, cruel actions and the love between the narrator and her sister, as they navigate through their anguish. The writer uses metaphors to describe things such as guns: \u201dlightning sticks\u201d, and paints a clear picture of the relationship between the sisters, as well as both fictional and real life events.<\/p>\n\n\n\n

This poem was very intriguing to read, and awakened thoughts of the modern day conflicts that share many of the horrors the writer has described. It reflects on the human nature, and provokes wondering: will we ever change? Will this always be the sorrow of oppressed people to face, as each age brings on new rulers and ideals? Will strangers always come, or will they actually one day, instead of just with their thoughts, leave to a galaxy far, far away? The love of the sisters depicted by their deep caring for each other sheds a sliver of hope for humanity and to that that even if many do suffer, we are made to survive.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

The poem ”Silent Partner<\/a><\/strong>”, written by Frank X Walker, was published in his book ”Load in Nine Times: Poems”(Liveright Publishing Corporation, 2024). The author was born in Danville, Kentucky and is now an associate professor in English at the University of Kentucky. Walker focuses his artistic work on social justice issues as well as themes of family, identity and place and is a loud promoter of artists of color in the Appalachian region of the United States. He finds it his responsibility to exist as a teaching artist and is committed to the development of the next generation of artists and writers. (Source:\u00a0https:\/\/www.frankxwalker.com\/)<\/p>\n\n\n\n

The poem has a simple, clear structure, with stanzas between two to four verses in lenght and a similar rhytm in all the verses. Each stanza forms a full sentence, and together they take the reader on a short journey through the personal story and sorrow of the narrator, who can be read between the lines to be a young enslaved person in the United States during the times when slavery was widely accepted.<\/p>\n\n\n\n

The name of the poem that also serves as the first verse, ”Silent Partner”, forms a wordplay together with other verses of the poem to reflect on the reality of trading people as property, as many big trading companies have silent partners. The narrator’s mother is property and an investment, and she can create interest for her enslaver by producing more property, as in the narrator. In this trade the enslaved are the silent partners, as their words are not heard or cared about. Naturally actual silent partners of companies benefit from their position, but this creates an interesting thought process of who chooses to be silent, whose voice is not heard and who gets to benefit in the end.<\/p>\n\n\n\n

The subject of Walker’s poem is the dehumanization of enslaved people and the  unfairness of their treatment. The narrator learns of their and their mother’s position as property, and that they are born from their enslaver, ”massa”, master, raping their mother. Only consequence of this crime is that their mother gets sold away as the enslaver’s wife sees what has happened when the narrator has the master’s eyes.<\/p>\n\n\n\n

The writer uses language in a beautiful way to convey their meaning in a simple yet effective manner. The language used is such which African American enslaved people would have used; ”massa”, ”mama”, ”be” instead of ”are”. Even though these linguistic choices, as well as the work and cultural history of the artist make this poem about the plight of an enslaved person in the United States, this could also be about any other enslaved person in the history of the world or even today, as slavery is still very much a reality to millions of people across the globe.<\/p>\n\n\n\n

These two poems by themselves and also together shed light on big pieces of the history of the United States as well as some of the political issues the country still faces today. Even as the oppression, enslavement and widespread sorrow of native peoples, minorities and war torn communities is a problem for all of humankind all around the world, so much of the art and entertainment we consume in Finland comes from the US that I find it important to understand their history as well as possible.<\/p>\n\n\n\n

These poems made me remind myself of other media I have consumed of similar subjects, including what I have seen from American news providers. Many modern books, tv-shows and movies showcase the complex history of America and give a voice to the once silenced groups. Yet I have read on the news of their current government’s efforts to change what museum’s showcase on their exhibitions and that they shouldn’t show their history on a negative light. These poems seem like a perfect example on why that would be wrong to do, and how it would further continue the pain and oppression of the people who have suffered for generations.<\/p>\n\n\n\n

Yet I also wonder, would our own native people write a very similar poem as the one by Shebala? What would have a person of some minority told of their conditions a couple hundred years ago if they could write or were allowed to express their opinion? And do our own museums bring these things to light enough? Do we truly showcase even our recent history in a honest way or do we also make an effort to make ourselves seem better, seem good and on the right side of history? Maybe this is also the nature of humankind. We oppress, take advantage of others and hide it afterwards, but maybe one day we will finally truly learn from history, and actually do better.<\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

Taide ja kulttuuri kielenoppimisen tukena<\/summary>\n

Taide ja kulttuuri ovat aina olleet isoja taustatekij\u00f6it\u00e4 kielenoppimiseni taustalla. Se ei ole ollut tietoinen valinta, vaan luonnollinen jatkumo, joka kumpuaa jo lapsuuteni rakkaudesta eri taiteen muotoihin.<\/p>\n\n\n\n

Pienen\u00e4 tytt\u00f6n\u00e4 tanssin intohimoisesti balettia, ja t\u00e4m\u00e4n tanssin koko liikesanasto on ranskan kielell\u00e4, joten luonnollisesti innostuin opiskelemaan ranskaa. Ja vaikka kielen opiskelu lopulta oli varsin hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 ala-arvoisen opettajan my\u00f6t\u00e4, mieleeni j\u00e4i kuitenkin kieliopin sijaan palasia Ranskan kulttuurista ja vahvoja vaikutteita ranskalaisesta taiteesta.<\/p>\n\n\n\n

Olin my\u00f6s intohimoinen lukija, ja l\u00f6ydetty\u00e4ni Tolkienin teokset minun oli saatava lukea niit\u00e4 alkuper\u00e4iskielell\u00e4. Englannintaitoni oli jo kohtalainen, mutta voin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Silmarillionin l\u00e4pi kahlaaminen oli aikamoinen urakka, josta lopulta ymm\u00e4rsin varmaankin noin puolet, mutta kiinnostustani t\u00e4m\u00e4 ei lannistanut, vaan p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

Vuosia my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4dyin muuttamaan t\u00f6ihin Saksaan ja oppimaan uutta kielt\u00e4, ja kulttuuria, joka ei ollut erityisemmin koskaan vet\u00e4nyt minua puoleensa. Luonnollisesti arkinen el\u00e4m\u00e4 saksalaisessa yhteiskunnassa auttoi minua eteenp\u00e4in, mutta my\u00f6s laadukkaat, modernit tv-sarjat, joista sain kuunnella kielt\u00e4 taiteen muodossa, sek\u00e4 tutut kirjat, joiden tapahtumat jo tiesin, mutta joita nyt luin saksaksi, vauhdittivat kielenoppimistani, sek\u00e4 integroitumistani yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Voisin siis todella todeta, ett\u00e4 oikeastaan t\u00e4ysin huomaamattani, kulttuuri ja taide ovat auttaneet minua valtavasti vuosien saatossa kielten opiskelussa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/details>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/div><\/span>
\n
\n
\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

tutustu yritykseni nettisivuihin kolmella kielell\u00e4<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

www.ainoraivio.fi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

kieliprofiili \u201cLanguage is the blood of the soul into which thoughts run and out of which they grow.\u201d –Oliver Wendell Holmes<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"kieliprofiili","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-559","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=559"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":613,"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/559\/revisions\/613"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ainoraivio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}