kieliprofiili
Pohdintaa kielistä, eritoten englannista
Nykypäivän yhteiskunnassa kohtaa muita kieliä ja kulttuureita huomattavasti entisiä aikoja useammin. Omaa kieltä ja kulttuuria pääsee pohtimaan aivan uusista näkökulmista alkaessaan oppia muista kielistä ja kulttuureista. Vaikka tällä sivulla onkin kyse kieliprofiilista, ei siitä voi erottaa kulttuuria, sillä nämä kaksi nivoutuvat erittäin tiukasti yhteen.
Jokaiselle yksilölle tarpeelliset kielet riippuvat hyvin paljon hänen elinolosuhteistaan, työstään ja läheisistään. Minulle henkilökohtaisesti hyödyllisimmät kielet ovat suomi, englanti ja saksa, sillä kaikkia näitä käytän lähes päivittäin ja tarvitsen myös työssäni. Muiden kuin mainitsemieni kielien oppiminen voi olla hauskaa, ja myös työni kannalta on hyödyllistä osata jonkin verran (varsinkin ammatti-) sanastoa muistakin kielistä, jotta voin auttaa asiakkaitani ymmärtämään, mitä tarkoitan.
Englannin taito nykysuomessa on hyvinkin käytännöllistä. Monessa työpaikassa suomen lisäksi työkielenä käytetään englantia, tai vähintäänkin kansainvälisissä yhteistöissä käytetty kieli on juuri englanti. Englannin osaaminen ei ehkä enää ole niinkään etu työnhaussa, vaan vaatimus.
Asuinalueesta riippuu paljonko englantia kohtaa arjessaan, jos ei kuluta englanninkielistä mediaa. Jos asuu turistialueilla tai suuremmissa kaupungeissa, kohtaa todennäköisesti päivittäin ihmisiä, jotka haluaisivat kommunikoida englanniksi.
Ihmisillä on runsaasti ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita sen suhteen, kuinka hyvin kieliä osaa käyttää. Ulkomailla kohtaa usein suomalaisia, jotka eivät uskalla käyttää englantia, koska pelkäävät tekevänsä virheen. Toisissa kulttuureissa taas arvostellaan kovasti sitä, jos heidän omaa kieltään ei hallitse täydellisesti. Olen moneen kertaan ollut työmatkalla Ranskan maaseudulla ja meinannut menettää järkeni yrittäessäni ääntää täydellisesti sitä mitä haluaisin tilata, kun tarjoilija ei edes yritä ymmärtää sanomisiani. Olisi toivottavaa, että ihmiset pääsisivät yli kielen täydellisyyden tavoittelussa arkielämässä, ja keskittyisivät yrittämään ymmärtää toisiaan. Espanjassa ollessani keskustelin sujuvasti Italialaisen tuttavani kanssa, vaikka lähin yhteinen kielemme oli kummankin erittäin huonosti osaama espanja; käytimme niitä sanoja mitä osasimme, käännössovellusta ja ihan vain osoittelimme asioita, joita tarkoitimme. Tärkeintä on kommunikaation onnistuminen, vaikka joutuisi lainaamaan sanoja toisista kielistä, tai käyttämään joitakin apukeinoja.
Englannin kielen täydellisyyden sijaan koen tärkeämpänä, että jokainen osaisi erittäin hyvin äidinkieltään. Myös Suomessa olen huomannut, kuinka moni tieteellinen artikkeli julkaistaan vain englanniksi. Se ei itsessään ole ongelma, mutta saa pohtimaan, onko suomen kieli vähitellen jäämässä vain arkikieleksi, englannin jyrätessä alaa tieteen ja taiteen kielenä. On hyvin kulttuurista riippuvaa tapahtuuko muualla samaa, mutta haluaisin, että jokainen ihminen voisi lukea, kirjoittaa ja nauttia eri medioista myös omalla kielellään, vaikka osaisikin englantia. Haluaisin kieliin ja kulttuuriin monipuolisuutta, en monotonisuutta.
Kieliprofiilin aloitustehtävä
Kielten käyttäminen ja opiskeleminen
Missä käytät eri kieliä ja kuinka usein? Käytätkö sekä suullista että kirjallista kieltä?
| Käytän arkikielenäni tällä hetkellä eniten suomea. Käytän myös päivittäin myös englantia, lukien ja kuunnellen eri median muotoja, sekä suullisesti kommunikoidessani ystävieni ja koirani kanssa (olen kouluttanut sen reagoimaan englanninkielisiin komentoihin). Kirjallisena kielenä käytän englantia kaikkein eniten. Saksaa puhun ja kirjoitan myös lähes päivittäin kommunikoidessani saksalaisten ystävieni ja asiakkaideni kanssa viesteillä ja puhelimitse, sekä valmentaessani heitä viikoittain. |
Kuinka motivoitunut olet eri kielten opiskeluun? Onko sinulla positiivisia tai negatiivisia asenteita eri kieliin?
| Pääasiassa olen motivoitunut kielten opiskeluun ja koen sen erittäin hyödyllisenä. Huomaan, että ruotsin opiskeluun liittyy myös negatiivista asennetta, koska ruotsi on aiemmin aiheuttanut ongelmia mennessään sekaisin saksan kanssa, joka taas on minulle arjessani hyvinkin oleellinen kieli. |
Miten opit ja opettelet kieliä? Mitkä opiskelumetodit sopivat sinulle, mitkä eivät? Kuinka harjoittelet?
| Opin kieliä helposti, kaikkein tehokkaimmin kuluttamalla opiskelemani kielen medioita ja puhumalla sitä. En ole törmännyt kieltenopiskelumetodiin, joka ei sopisi minulle. Harjoittelen mielelläni eri sovellusten (mm. Duolingo) avulla, sekä uppoutumalla kielen kulttuuriin. |
Kielitaidon kartoitus
Kielitaidon tasot
| Kieli | Taito toimia vuorovaikutuksessa | Taito tulkita tekstejä | Taito tuottaa tekstejä |
| suomi | C1.1 | C1.1 | C1.1 |
| englanti | C1.1 | C1.1 | C1.1 |
| ruotsi | A1.2 | B1.1 | A1.2 |
| saksa | B1.2 | B1.2 | B1.1 |
| ranska | A1.1 | A1.3 | A1.1 |
| espanja | A1.1 | A1.1 | A1.1 |
Taidot osa-alueittain
| Kieli | Ääntäminen | Kielioppi | Sanasto | Variantit |
| suomi | N | N | N | N |
| englanti | E | N | N | E |
| ruotsi | K | K | H | K |
| saksa | H | H | H | H |
| ranska | K | V | K | V |
| espanja | V | V | V | V |
Oppiminen suoritetuilla opintojaksoilla
| Kieli / arviointi | 5 | 4 | 3 | 2 | 1 |
| suomi | ÄI1 | ||||
| englanti | ENA1 | ||||
| ruotsi | RUB11 |
Kielten opiskelu ja tulevaisuus
Missä tulet tarvitsemaan eri kieliä tulevaisuudessa? Huomioi tässä esimerkiksi jatko-opinnot, työt ja muut suunnitelmat.
| Tulen varmasti tarvitsemaan englantia työelämässä, sekä jatko-opinnoissa jatkossakin. Saksaa tarvitsen yritykseni työtehtävissä, kun taas Ruotsia tarvitsen varmasti jonkin verran jatko-opinnoissa. Ranskaa ja espanjaa tarvitsen yritykseni asiakkaiden kanssa satunnaiseen kommunikointiin ja ongelmatilanteiden selvittelyyn, kun heidän muun kuin äidinkielensä taito ei riitä, esimerkiksi, jos he eivät ymmärrä käyttämääni englannin kielen sanaa, voin kertoa sen merkityksen heidän omalla kielellään. |
Millaisia tavoitteita sinulla on kielitaidollesi eri kielissä?
| Haluan ylläpitää englannin taitoani, sujuvoittaa saksan taitoja, varsinkin kirjoittamista, ja saada ruotsin taitoni riittävälle tasolle suoriutuakseni lukion oppimäärästä. |
“Language is the blood of the soul into which thoughts run and out of which they grow.”
–Oliver Wendell Holmes
Kieliä ja kulttuureja työurani varrelta
Olen asunut ympäri Eurooppaa vuosikaudet, ja päässyt tekemisiin jos minkäkin kielen kanssa niin työmatkoilla maailmalla kuin myös vapaa-ajan retkillä. Hevosalalla työskennellessä ei yleensä päädy suuriin kaupunkeihin, joissa ihmiset useammin hallitsevat englannin kielen, vaan sen sijaan olen viettänyt eniten aikaa maaseudulla, jossa usein ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kommmunikoida paikallisella kielellä.
Englanti on ollut koko työurani ajan pääasiallinen työkieleni, mutta eritoten saksaa on myös täytynyt opetella. Olin vuoden Sveitsissä töissä, ja samalla työpaikalla oli ihana vanha mies Franz, joka ei puhunut kuin hyvin vahvalla aksentilla sveitsinsaksaa, eikä hän ollut koskaan hiljaa, joten häneltä opin jo hyvin paljon. Sittemmin työskentelin pitkään Saksassa, ja asuinseudullani juuri kukaan ei puhunut englantia, joten ei auttanut kuin oppia pärjäämään kokonaan saksaksi.
Lyhyen muistelun jälkeen voin todeta työurani aikana joutuneeni kommunikoimaan lisäksi ainakin näillä kielillä: ranska, flaami, tanska, venäjä, ruotsi ja espanja. Omaksi kielekseen melkein tekee myös mieli laskea Englantilaisen tallin talonmies, joka puhui niin vahvalla skottiaksentilla, että alkuun en saanut sanaakaan selvää hänen puheestaan.
Eri kielien lisäksi olen talleilla työskennellessäni päässyt kokemaan myös hyvin monikulttuurisia ympäristöjä, sillä hevosala on erittäin kansainvälistä ja huipputalleilla on harvoin työyhteisöä, jossa kaikki olisivat kotoisin samasta maasta. Erilaisista lähtökohdista tulevilta ihmisiltä olen päässyt oppimaan paljon ja kuulemaan erilaisista paikoista ympäri maailmaa, mutta on se myös tuonut haasteita työelämään ja siten kehittänyt konfliktinratkaisutaitojani merkittävästi.
Olen usein päätynyt työskentelemään ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla ei ole yhteistä kieltä. Hevoset ovat olleet yhdistävä tekijä, ja aina olemme lopulta onnistuneet kommunikoimaan opettelemalla yksittäisiä sanoja toistemme kielistä, viittomalla, osoittelemalla, sekä turvautumalla Googlen käännöstyökaluun, jos mikään muu ei auta. Vaikka yhteistä kieltä ei olisi, ihmistä oppii nopeasti ymmärtämään, jos vain haluaa. Valitettavasti löytyy myös kulttuureja, joissa on tyypillistä olla yrittämättäkään ymmärtää. Henkilökohtaisen kokemukseni mukaan Ranskalaiset ovat tässä kaikkein huonoimpia, ja olisi kiinnostavaa tietää, miksi.
Aksenteista
Olen asunut lapsuuteni Jyväskylässä, josta ei ole puheeseeni päässyt vahvaa aksenttia syntymään, sillä alueella puhutaan hyvin ns. ”tavallista” suomea. Huomaan kyllä, että hyvin herkästi puheeseeni eksyy mukaan keskustelukumppanini tapoja puhua, varsinkin, jos vietämme pidemmän aikaa yhdessä.
Muiden kielien osalta huomaan saman ilmiön, Englannissa vietetyn työharjoittelun jälkeen puheeni oli hyvin brittiläisempää, ja Sveitsissä käydessä saksani muuttuu taas sveitsinsaksaksi. Englannin osalta en ole koskaan tavoitellut erityistä aksenttia, mutta kielen pehmeyteen ja sujuvuuteen olen yrittänyt kiinnittää vuosien saatossa huomiota. Tavoittelemani kielen voisi sanoa olevan ei-rallienglanti.
tutustu yritykseni nettisivuihin kolmella kielellä